Jännitystä elämään

Päivä 2, 29.9.2019, Sinwa - Tapletok (1380m)

Kummasti riitti unta aamukuuteen asti, vaikka menimme nukkumaan jo ennen yhdeksää illalla. Vettä satoi kaatamalla jo aamulla, söimme aamupalan hitaasti toivoen että sade loppuisi. Mutta ei, se ei loppunut. Koko päivänä. Muutaman kerran se taukosi kymmeneksi minuutiksi. Sateenvarjo on kyllä kätevä tällaisessa ilmastossa, kun on ihan liian lämmin minkäänlaiselle kuoritakille.

Reitti oli suurimmaksi osaksi pientä hiekkatietä, joka kiemurteli kallionjyrkänteellä ylös ja alas. Ei onneksi mitään jyrkkiä mäkiä, vaan semmoista mitä on mukava kävellä. Yhden talon ohi kävellessä joku mies huikkasi terassilta jotain oppaallemme. Edessä oli kuulemma maanvyöry, jonka yli oppaamme pääsisi kuulemma ihan hyvin. "Mutta noilla kahdella saattaa tulla ongelmia", mies sanoi ja osoitti meitä. Saapa nähdä. Vyöry oli ilmeisesti aika uusi, koska sen yli ei ollut vielä muodostunut polkua. Sonam meni edeltä ja me hiippailimme perässä. Vasemmalla oli jyrkkä pudotus alas jokeen ja oikealla ylhäällä näytti siltä, että maa voisi vyöryä hetkellä millä hyvänsä uudestaan. Vyöryjä oli useita peräkkäin, aina kun luulin että nyt se loppui, kulman takana oli uusi. Pujottelimme isojen lohkareiden välistä ja puiden runkojen ali, yrittämättä liukastua märillä kivillä. Kun vihdoin selvisimme kaikkien vyöryjen yli, oli pakko pysähtyä tasaamaan sykettä vähäksi aikaa. Huh, oli oikeasti aika pelottavaa! Maanvyöryradan lisäksi ylitimme jokia bambusta tehtyjä siltoja pitkin ja yhden kahlaamalla. Samalla nappasin ilmeisesti mukaan yhden iilimadon.

Söimme lounaan Chiruwassa, jossa meidän piti alun perin olla tänään yötä. Lounaspaikassa tapasimme vihdoin muitakin vaeltajia; israelilaisen pariskunnan, joka oli matkalla Kanchenjungan perusleiriin ja hollantilaisen miehen joka oli samalla reitillä kuin me. Tosin hän oli yksin, ilman opasta ja ilman vaelluslupia. Sanoi ohittavansa poliisien tarkastuspisteet vaikka yöllä, jos tarvitsee. Itse en arvosta tällaista toimintaa, jos ei suostu hankkimaan vaadittuja lupia, voisi pysyä pois täältä.

Herkullisen dal bhat-lounaan (dal = linssi, bhat=riisi) jälkeen jatkoimme vielä kaksi tuntia Tapletokiin, jonne päätimme jäädä yöksi. Energiaa olisi ehkä ollut jatkaa pitemmällekin, mutta vesisateessa kävely alkoi jo riittää ja olimme jo suunniteltua aikataulua edellä. Huomenna pitäisi olla parempi sää!

Sinwa

Pelottavia maanvyöryjä

Kodikas aaltopeltihuone Tapletokissa