Himalaja tekee nöyräksi
On tuntunut jotenkin vaikealta kirjoittaa Nepalin vaelluksesta jonkunlaista yhteenvetoa, koska vaellushan ei ole vielä loppu. Se jatkuu toivottavasti jo keväällä, jos kaikki menee hyvin.
Tämä pitkä vaellus on todella erilainen kuin esimerkiksi Te Araroa Uudessa-Seelannissa tai Pacific Crest Trail Yhdysvalloissa. PCT:llä ei ollut yhtäkään kohtaa missä olisi pelottanut, eikä siellä oikeastaan tarvinnut edes osata suunnistaa. Te Araroalla on joitakin yhtäläisyyksiä GHT:n kanssa; vaikeakulkuiset, mutaiset "sademetsät" ja hiekkaiset jyrkänteet jotka tippuvat jokeen ja tuntuu että maa lähtee alta hetkellä millä hyvänsä. GHT ei ole merkitty reitti, jopa oppaalle oli joskus epäselvää, mikä on oikea suunta.
Jos ei ole ennen ollut Nepalissa ja lähtee tälle polulle itsevarmuutta uhkuen, Himalaja opettaa kyllä hyvin nopeasti vaeltajalle nöyryyttä. Me olimme molemmat olleet Nepalissa ennenkin, joten tiesimme, ettei siellä aina kaikki mene suunnitelmien mukaan. Kaksi tuttavaani lähti kävelemään samaa reittiä syyskuun alussa maan länsipäästä, kumpikin luovutti reilun kuukauden jälkeen. He ovat kokeneita vaeltajia, mutta Nepalissa ensimmäistä kertaa ja tarkoituksena oli kävellä koko reitti kolmeen kuukauteen. Yksi puolalainen nainen kuoli reitillä lokakuussa, hän oli vaelluksella yksin ja putosi jyrkänteeltä. Olin viestitellyt hänen kanssaan ennen reissua, uutinen hänen onnettomuudestaan oli järkytys. En voinut olla ajattelematta, että se olisin voinut olla minä. Lähes jokainen reitillä tänä syksynä ollut joutui tekemään muutoksia suunnitelmiinsa jossain kohtaa vaellusta sääolosuhteiden tai sairastumisen vuoksi. Omakin asenteeni muuttui matkan aikana, alussa halusin seurata GHT-reittiä orjallisesti tai muuten se ei olisi GHT-vaellus. Makalun alueen lumisateiden ja helikopterievakuoinnin jälkeen toivoin vain että pääsen yhtenä kappaleena päätepisteeseen, vaikka sitten joutuisi tekemään muutoksia alkuperäiseen suunnitelmaan. Makalun alueen korkeiden solien väliin jättäminen harmitti, niiden ylitystä olin odottanut kaikkein eniten. Turvallisuus on kuitenkin tärkeämpää, moni muukin on tänä vuonna joutunut jättämään pätkän väliin liian lumen takia.
Vaelluksesta jäi mieleen paljon hienoja asioita, mutta ehkä päällimmäisenä uusien seutujen näkeminen. Kanchenjungan alue oli todella hieno, voin lämpimästi suositella sitä sellaisille, jotka haluavat vaeltaa vähemmän ruuhkaisella alueella, jossa on kuitenkin majataloja. Polku tarjoaa myös haasteita, varsinkin alkumatkasta se oli melko vaikeakulkuinen. Myös Makalun alue oli huomattavasti hiljaisempi kuin esimerkiksi Everestin ja Annapurnan alueet. Majatalot ovat vaatimattomampia, eikä esimerkiksi sähköä ollut saatavilla kuin aurinkoisina päivinä (joita ei meidän kohdalle sattunut yhtäkään). Näiden alueiden väliin mahtui upeita erämaa-alueita, mutta myös viehättäviä kyliä, joissa majoituimme kotimajoituksissa ja pienissä majataloissa. Joka laakso oli erilainen, koska niitä asuttavat erilaiset etniset ryhmät, kuten Sherpat, Rait ja Lhomit. Hieman alkeellisempien olojen jälkeen odotimme innolla Khumbun laakson palveluita ja monipuolisempaa ruokalistaa. Khumbusta ylitimme Tashi Labstan solan Rolwalingin laaksoon, joka oli myös erittäin positiivinen yllätys. Maisemat olivat upeita, polku helppoa ja hyvin ylläpidetty, eikä vaeltajia ollut nimeksikään. Myös tätä laaksoa asuttavat Sherpat, joten majataloissa ruoka ja palvelu oli erinomaista. Mukavaa tässä vaelluksessa oli myös se, että telttailua ja majataloja oli sopivassa suhteessa vuoronperään. Varusteiden kastuminen ja kylmyys telttaillessa ei niin haitannut, kun tiesin, että pian pääsemme taas katon alle.
En malta odottaa, että pääsemme jatkamaan matkaa ja näkemään lisää uusia paikkoja Nepalissa. Vaelluksen toinen osa vie meidät muun muassa Manaslun alueelle, Dolpoon ja Länsi-Nepaliin.
Sinwa, jossa vietimme vaelluksen ensimmäisen yön
Sherpojen asuttama Ghunsa
Vahvasti tiibetiläinen Olangchun Gola
Thudam
Dingboche Khumbun laaksossa
Namche Bazar, josta saa ihan mitä vaan chai latesta kylpylähoitoihin
Thyangbo, jossa oli vain kaksi majataloa eikä mitään muuta