Te Araroa varustekatsaus

Minulta toivottiin kirjoitusta varusteista, joita otan mukaani Te Araroalle. Pitkän vaelluksen varusteet eivät juuri eroa siitä, mitä ottaisin lyhyemmälle reissulle, ainoastaan painoon kiinnittää enemmän huomiota koska joudun tietenkin kantamaan kaiken seuraavat 4-5 kuukautta. En nyt luettele kaikkea mitä reppuuni laitan, vaan esittelen mielestäni tärkeimmät.

Kaikilla vaelluksilla yksi tärkeimmistä varusteista on kengät. Minulla on matkalle kaksi paria Salomon Authentic LTR GTX vaelluskenkiä. Halusin kevyemmät kengät jotka kuitenkin tukevat vähän nilkkaa ja tätä mallia olen käyttänyt ennenkin. Toinen pari on puoli numeroa isompi, koska jalkani tulevat turpoamaan kävelemisestä. Lisäksi minulla on kevyet sandaalit leirikengiksi ja jokien ylityksiin. Japanista löysin kenkien väriin mätsäävät (tärkeää!) säärystimet, joita käytän esimerkiksi silloin kun maasto on kuraista tai tarvitsen muuten suojaa säärilleni.

Telttani valitsin painon ja hinnan perusteella, Six Moon Design on amerikkalainen valmistaja ja heidän Lunar Solo telttansa painaa vain 680 grammaa. Se pystytetään yhden vaellussauvan ja 6-8 kiilan avulla. Teltta maksoi vain 220 USD, joten se oli selkeästi halvempi kuin moni muu kevyt teltta. Siinä on vain yksi kerros ja koska pohja on hyvin ohut, käytän teltan alla tyvek-alustaa suojana.

Hyvät unet ovat myös tärkeä juttu, joten makuupussini on Marmotin Women's Helium. Kevyemmälläkin pussilla ehkä tarkenisi, mutta koska ne ovat kalliita, en raaskinut ostaa uutta vain siksi että se olisi ehkä 300-500 grammaa kevyempi. Makuualustaksi valitsin Thermarestin XLiten (naisten malli). Ilmatäytteinen alusta on jopa 6,3 cm paksu joten kylläpä sillä nukkuu makoisasti! Makuupussin suojaksi minulla on silkkinen sisäpussi.

Keittiössäkin joutuu tällaisella vaelluksella hääräämään ihan kiitettävästi, joten siihenkin piti vähän panostaa. Keittimenä pöhisee Primus Express TI jonka kanssa käytän vielä Primuksen omaa titaanista tuulisuojaa, jotta kaasua ei kulu niin paljon. Kattilakin on titaania, merkkiä Snow Peak. Kansi toimii myös pikkuisena paistinpannuna, joten aamulla siinä voi pyöräyttää vaikka paistetut munat. Ruoka kauhotaan suuhun Sporkilla ja aamukaffet hörpitään ihan tavallisesta muovimukista mallia Halpahalli. Jotta voin ottaa vettä mistä tahansa vesilähteestä, kannan mukana Sawyer Mini vedensuodatinta.

Hieman päänvaivaa aiheutti ns vessalapio, jolla siis kaivetaan kuoppa kun käydään  vessa-asioilla, ettei polun varret täyty kasoista sitä itseään ja vessapaperia. Te Araroan kävelleiltä kuulin, ettei muovinen riitä, koska maaperä on paikoin niin kovaa. Metalliset sitten taas painavat paljon. Jälleen kuvaan astuu vaeltajan paras kaveri; titaani. Ameriikan ihmemaasta tilasin ihan tätä tarkoitusta varten suunnitellun Deuce Scoopin.

Te Araroa on merkitty reitti, mutta kyllähän kartat pitää silti olla. Tulostutin kaikki 151 sivua karttoja kaksipuolisina A4:lle. Suunnistan mieluummin ihan perinteisellä menetelmällä, eli paperikartan ja kompassin avulla, kuin GPS:llä. Puhelimeen latasin iHikeNZ sovelluksen, joka toimii myös offline-tilassa. Tämä siis hätävarana, jos paperikartat eivät jossain tilanteessa auta. Hätätilanteiden varalle hankin henkilökohtaisen hätälähettimen RescueME PLB1:sen. Satelliitin kautta toimivan laitteen avulla voi kutsua apua sielläkin, missä matkapuhelin ei toimi. Otan mukaan myös iPad minin blogin kirjoittamista varten, virtaa siihen ja puhelimeen saan Wave virtapankista.

Kaikkein vaikeinta on päättää vaatetus, koska sitä ei tule olemaan paljoa. Periaatteella yksi vaatekerta kävelyyn ja toinen nukkumiseen. Sateen varalle minulla on kuoritakki ja vanhasta sadeviitasta tehty todella tyylikäs (?) sadehame. Lämmikkeenä Peak Performancen Helium untuvatakki, joka on superkevyt ja pieneksi pakkautuva. Lopullinen vaatetus ehtii vaihtua vielä monta kertaa ennen lähtöpäivää, joten en vielä paljasta sitä tässä.

Mihin nämä kaikki sitten pakataan??? Sopiva rinkka löytyi työmatkalla New Yorkista. Granite Gearin Crown 60 (naisten malli) painaa tyhjänä alle kilon ja sillä suositellaan kannettavan maksimissaan 16 kg taakkoja. Kaikkine varusteineen rinkkani painaa tällä hetkellä 8,3 kiloa (ilman ruokaa ja vettä), eli vielä on hyvin tilaa eväille.

Lähtöön on enää 4 päivää! Niistä kaksi olen vielä töissä ja kaiken muun ajan juoksen hoitamassa viimeisiä järjestelyjä ja tekemässä viimehetken ostoksia sekä muuttamassa tavaroita ulos asunnosta. Onneksi kiire loppuu kohta ja eteen aukeaa 3000 kilometriä Uutta-Seelantia, jonka saan tallustaa juuri siihen tahtiin kuin itse haluan!

Alareunassa virtapankki (15000 Mah) ja henkilökohtainen hätälähetin eli PLB (Personal Locator Beacon), kuvassa myös ihmeellinen amerikkalainen titaani-kakka-lapio sekä ns. McGyver-pussi josta löytyy kaikenlaista pientä asioiden korjaamiseen: hakaneuloja, kengännauha, pyykkinaru, nippusiteitä ja tietty ilmastointiteippiä yms. Punaisessa paketissa on muun muassa paljon rakkolaastaria ;)

Edellinen
Edellinen

Rantaelämää

Seuraava
Seuraava

Mikä ihmeen "läpivaeltaja"?