Vihdoin Montanassa!

Tervehdys Saint Marystä! Tämä on pieni kylä Glacierin kansallispuiston itälaidalla, saavuin tänne eilen parin päivän matkustamisen jälkeen.

Lensin Finnairilla Chicagoon, jossa olin yhden yön motellissa lentokentän lähellä ja ehdin käydä illallisella ystäväni Johnin kanssa. Johniin tutustuin Uudessa-Seelannissa ja hänen kanssaan meloimme Te Araroan jokiosuuden. Sen jälkeen olemme vaeltaneet yhdessä myös Kroatiassa ja neljä vuotta sitten Vuoristo-Karabahissa.

Maanantaiaamuna karautin Uberilla takaisin kentälle ja matka jatkui American Airlinesilla Kalispelliin, Montanaan. Olin yrittänyt kysellä CDT facebook-ryhmissä kyytiä kentältä Glacierin kansallispuistoon ja sattuikin niin hyvin, että yksi vaeltaja oli tulossa hakemaan kaveriaan joten pääsisin samalla kyydillä. Steele ja Snow nappasivat minut kyytiin ja yksi vaeltaja lisää noukittiin Whitefishistä. Ajomatka East Glacieriin oli reilun tunnin. Siellä päämäärä oli Looking Glass Basecamp, jota pitää Luna ja hänen miehensä. Paikka oli ennen ravintola, mutta nykyään se toimii vaeltajien majapaikkana. Majoittua voi teltassa pihalla, siskonpedissä ravintolan lattialla, tai pienissä mökeissä. Paikalla oli jo yli 10 vaeltajaa, jotka kaikki odottavat huonon sään loppumista. Kaikki muut olivat amerikkalaisia, paitsi minä ja yksi saksalainen.

Hengailin Lunan paikassa iltaan asti, kunnes Skybird tuli hakemaan minut Saint Maryyn. Häneen tutustuin PCT:llä ja hän on myös lähdössä vaeltamaan koko CDT:n. Skybirdin oli tarkoitus lähteä vaeltamaan jo 13.6. mutta huonon sään takia hänkin päätti odottaa pari päivää, mikä sattuikin sopivasti koska nyt voimme lähteä matkaan yhdessä.

Glacierin kansallispuistossa pitää olla luvat jokaiselle leiripaikalle, eli ne päätetään etukäteen ja luvat hankitaan puistonvartijalta. Skybird oli jo ehtinyt hankkia luvat ja koska yhdellä luvalla saa olla neljä vaeltajaa, kävin vain ilmoittamassa puistonvartijoille että menemme samalla luvalla ja maksan osuuteni mikä on 7$/hlö/yö. Olemme kansallispuiston alueella 5 yötä. Osa leiripaikoistamme on sivussa CDT:ltä, joten älkää ihmetelkö jos seuraatte etenemistö kartalta ja en olekaan reitillä. Blogin karttasivulla olevassa kartassa näkyy vain Kanadan puolelta lähtevä reitti, me lähdemme Chief Mountainin raja-asemalta. Jos blogin kartta ei jostain syystä toimi, katso Garminin kartta täältä.

Täällä on tosiaan ollut pari päivää aikamoinen myräkkä, tuulee tosi kovaa ja sataa lunta. Saint Mary on 1400 metrin korkeudessa, eli jos täälläkin tulee lunta niin sitä tulee varmasti vielä enemmän ylhäällä vuorilla. Täällä alhaalla se ei jää maahan vaan sulaa heti, nähtäväksi jää kuinka paljon sitä tulee ylempänä. Korkeimmat solat Glacierissa on noin 2200 metriä. Valitettavasti yksi pätkä CDT:stä on kokonaan suljettu, Triple Divide solan ja Pitamakan solan välillä on kuolleiden lehmien ruhoja joita karhut käyvät napostelemassa, joten sinne ei ole menemistä. Joudumme kiertämään tämän alueen tietä pitkin.

Tiistai hengailtiin Skybirdin kanssa täällä motellilla, hänen vanhempansa ovat täällä myös ja ajavat meidät tänään Kanadan rajalle mistä reitti lähtee. Meillä on kummallakin hyvä fiilis, ollaan valmiita!

Red Eagle Lodge

Kunnon aamiainen ennen lähtöä polulle, kuvassa myös Skybirdin vanhemmat Shelly and Ray