Päivä 98: Pulla päivässä pitää vaeltajan polulla

Tennessee Pass - KM 2926,2 km. Yht: 2879 km

Olin ihan unohtanut että Leadvillekin oli yli 3000 metrissä, enkä ollut ottanut vedensuodatinta makuupussiin. Säikähdin siis aamulla ihan kunnolla kun teltassa oli kuuraa. Ravistelin suodatinta ja kyllä sieltä tuli vesipisaroita, joten ei ollut jäätynyt, huh!

Sanoin heipat Twigille ja lähdin kävelemään kaupungin halki kohti sen toisella laidalla olevaa ruokakauppaa. Ostin vähän lisää evästä ja täytetyn croissantin aamupalaksi. Jatkoin matkaa vielä puoli kilometriä risteykseen, josta lähti tie Tennessee passin suuntaan. Peukku pystyyn ja leveä hymy naamalle.

Kymmenessä minuutissa sain kyydin, kuski oli läheisen hiihtokeskuksen työntekijä ja oli matkalla töihin. Ehdittiin jutella 15 km matkalla hiihtämisestä ja laskemisesta. Richard kertoi tehneensä hiihtokeskuksessa kaikkea mahdollista hiihdonopetuksesta rinnekoneiden ajamiseen.

Tämä seuraava osuus CDT:stä on suht helppo, polku seuraa Mt Massiven vuorijonoa, mutta alempana rinteessä ja metsän siimeksessä. Korkeuseroja kyllä on mutta ei mitään hulluja mäkiä. Kävelin siis koko päivän metsässä ja kuuntelin äänikirjaa. Nyt on jo menossa Täällä Pohjantähden Alla osa 3.

Näin muutamia Colorado Trailin vaeltajia, sekä päiväretkeläisiä, mutta muuten oli hyvin rauhallista. Aamulla taivas oli vielä kirkas, mutta iltapäivällä kertyi pilviä ja sen ansiosta lämpötila oli aika täydellinen vaeltamiseen. Olin ostanut kaupasta kaksi tosi isoa kanelipullaa, söin toisen kahvin kanssa lounastauolla, ai että! Täällä muuten laitetaan kanelipullien päälle sellaista valkoista kuorrutetta, outoa mutta hyvää!

Olin suunnitellut leiriytyväni pienen puron äärelle, kun saavuin sinne siellä olikin jo porukkaa! Zika, Hummingbird ja Letters olivat vaeltamassa osaa Colorado Trailistä ja kutsuivat minut syömään illallista kanssaan. Pystytin teltan lähistölle ja liityin seuraan. Sain jopa tequilapaukun kun Letters kaivoi taskumattinsa esiin. Oli kiva istua ja syödä illallista seurassa, nyt ei tarvinnut myöskään paeta kylmyyttä makuupussiin. Johtunee siitä että taivas on pilvessä, yöllä pitäisikin alkaa sataa.

Ostin mukaan kanelipullia, nam!

Edellinen
Edellinen

Päivä 99: Takaisin Leadvilleen

Seuraava
Seuraava

Päivä 97: Leadville