Päivä 97: Leadville
Copper Mountain - Tennessee Pass 36 km
Nukuin yllättävän hyvin vaikka läheisen i70 valtatien tasainen humina kuului leiriin vähän liiankin hyvin. Puoli seitsemältä olimme jo matkalla ylös kohti Searle Passia, jonne polku kiemurtelee ensin Copper Mountainin laskettelurinteiden halki ja sitten seuraten puroa. Lähellä solaa aurinko vihdoin tavoitti meidät ja sain vähentää vaatetta. Solan lähettyvillä hengaili paljon murmeleita, yhdelle kivelle oli kerääntynyt ainakin viisi söpöä karvapalloa.
Murmeleita
Helppo polku jatkui Searlesta Kokomo Passiin, joka muistutti Beach Boysin kappaleesta jossa lauletaan Floridassa olevasta Kokomosta. Google tosin tiesi kertoa että Floridassa ei ole Kokomo-nimistä paikkaa laisinkaan.
Näimme koko päivänä vain muutaman ihmisen, vaikka sää oli upea. Haavat ovat täälläkin alkaneet vaihtaa väriä ja kirkkaan keltaiset lehdet oikein hohtivat auringonpaisteessa. Kaunista!
Ennen saapumista määränpäähämme Tennessee Passiin ohitimme Camp Halen, joka oli talvitaisteluleiri 1940-luvulla. Siellä sotilaille opetettiin muun muassa vuorikiipeilyä ja hiihtoa.
Camp Halen bunkkereita
Tennessee solasta liftasimme kyydin Leadvilleen, jonne oli vain noin 15 km. Menimme suoraan pizzeriaan jota oli kehuttu muiden vaeltajien toimesta, eivätkä kehut olleet ollenkaan turhia. Pizzat olivat todella herkullisia ja meille tarjottiin mahdollisuutta telttailla yö pizzerian takapihalla. Koska meillä ei ollut yöpaikkaa varattuna, tartuimme tarjoukseen. Oli kuitenkin keksittävä tekemistä illaksi, koska saisimme pystyttää leirin vasta kun pizzeria sulkee kymmeneltä illalla. Niinpä tallustelimme kylän raitilla, Twig kävi ostamassa itselleen legendaarisen Melanzana-fleecen joita valmistetaan täällä, istuimme yhden oluen verran panimon baarissa ja kun se meni kiinni, vaihdoimme paikalliseen tavernaan. Yhdeksän jälkeen palasimme pizzeriaan ja pystytimme teltat takapihan pehmoiselle nurmikolle.
Leadville
Leiri pizzerian takapihalla