Päivä 89: Mango
Fall River - KM 2059,2 = 30,8 km. Yht: 2684,3 km
Teltta oli aamulla kuurassa ja kellon mittari näytti nollaa. Heräsin kyllä jo viideltä, mutta käänsin vain kylkeä ja nukuin vielä tunnin. Ei huvittanut nousta lämpimästä makuupussista kylmän kosteaan aamuun.
Aurinko osui jo puiden latvoihin kun vihdoin lähdin leiristä seitsemän maissa. Edessä oli yllätys yllätys, ylämäki! Leiristä (3090 m) Mount Floran (4001 m) huipulle oli hyvä polku, joka oli vedetty jyrkemmissä kohdissa siksakkiin joten se oli oikein miellyttävä nousta. Sääkin oli loistava! Tuuli kyllä edelleen, mutta ei sellaista puhuria kuin edellisenä päivänä.
Olin Mount Floran huipulla yhtä aikaa Mousetrapin, Marmotin ja Ripin kanssa, kun Mousetrap veti repustaan esiin mangon! Se sitten juhlallisesti leikattiin lohkoihin ja jaettiin kaikille. Eipä ole hetkeen mango maistunut yhtä hyvälle!
Mount Floralta laskeutuessa alkoi näkyä enemmän porukkaa, koska olimme tulossa tielle. Teiden läheisyydessä on aina paljon retkeilijöitä, mutta montaa kilometriä ei tarvitse kävellä kun ihmisjoukot jäävät jo taakse. Tieltä muut liftasivat Fraseriin hakemaan lisää ruokaa, minä jatkoin matkaa seuraavaan ylämäkeen. Halusin päästä mahdollisimman lähelle i70 valtatietä, jolta ystäväni Spartaco tulisi seuraavana päivänä hakemaan minut Denveriin. Tutustuin Spartacoon 15 vuotta sitten kun olimme samassa hostellissa Darwinissa, Autraliassa. Sen jälkeen ehdimme vielä reissata yhdessä Vietnamissa ja hän kävi moikkaamassa minua myös Phuketissa kun olin siellä töissä. Phuketin ajoista on nyt lähes 15 vuotta, koko sen ajan olemme pitäneet yhteyttä mutta emme ole nähneet. Tästä vierailusta on puhuttu jo pari vuotta!
Löysin hienon mutta tuulisen leiripaikan korkealta (3800m) harjanteelta. Tämä olisi hyvä paikka testata uuden teltan ominaisuuksia tuulessa.