Päivä 21: High Divide Outfitters
Rogers Pass - Stemple pass (High Divide Outfitters), 38,4 km
Illalla kaatosateessa valittu telttapaikka osoittautui oikein hienoksi auringonnousun katseluun makuupussista. Pilvet olivat alhaalla laaksossa ja aurinko värjäsi vaaleanpunaiseksi kaukana siintävät vuorten huiput. Kyllä siinä kelpasi kahvia hörppiä.
Ainakin ensimmäiset 10 kilometriä polku seuraili taas korkeaa harjanetta. On se vaan aina yhtä hienoa kun on pilvien yläpuolella, oli se sitten vuorilla tai lentokoneessa. Aurinko paistoi eikä eilisistä ukkosmyrskyistä ollut jäljellä muuta kuin kaste, joka sai jo valmiiksi märät kengät vielä vähän märemmiksi.
Harjanteelta polku sukelsi metsään, jossa se toisinaan leveni "mökkitieksi" ja toisinaan kapeni taas poluksi. Lounaalla levitin taas koko repun sisällön rinteeseen kuivumaan. Vettä olisi tänään noin 20 kilometrin välein, eli ihan kauheasti ei voinut lounaan kanssa tuhlata. Sen verran kuitenkin että sain iltapäiväkahvit.
Flesher solassa ylitin autotien ja sain hetken nauttia luksuksesta; tien vieressä oli vessa ja piknik-pöytä. Vessassa ei ollut tällä kertaa paperia, mutta kookoksen tuoksuinen Wunderbaum löytyi. Jatkoin matkaa kuunnellen äänikirjaa, ajattelin että se auttaisi olemaan ajattelematta kuumuutta. Minulla oli tänään tavoitteena kävellä Stemple-solaan asti, koska siellä olisi High Divide Outfitters kauppa. Kaupalla saa telttailla ja sieltä saa myös vettä. Solan lähellä vastaan alkoi tulla opastekylttejä hiihtoladuille, tämä on talvisin suosittu murtomaahiihtoalue. Viimeinen ylämäki kaupalle oli niin jyrkkä, että olin tuupertua siihen. Onneksi kauppa ja "open"-kyltti näkyi jo, niin jaksoin raahautua viime metrit.
Kaupan pihalla istui mies, joka paljastui paikan omistajaksi. Dave on pitänyt kauppaa CDT:n varrella nyt kolme vuotta. Ihan ensimmäisenä heitin repun pois selästä ja kävin valitsemassa kylmälaukusta limpparin. Sitä hörppiessä olo parani ja pian olin valmis tutustumaan kauppaan, josta olin kuullut paljon hyvää. Itse kauppa näyttää ihan tavalliselta talolta, mutta kun astut ovesta sisään, se on lattiasta kattoon täynnä kaikkea mahdollista kevytretkeilyyn, kiipeilyyn, pyöräilyyn ja laskemiseen liittyvää. Menin niin hämilleni siitä tavarapaljoudesta, että en oikein edes osannut koskea mihinkään. Pyörin vain ympäri kauppaa ja ihmettelin. Erään vaeltajan sanoin; voit tulla kauppaan alasti ilman mitään varusteita ja lähteä ovesta ulos valmiina mille tahansa pitkälle vaellukselle. Varusteita löytyy myös kiipeilyyn, pyöräilyyn ja laskemiseen.
Onneksi ostosinto pysyy helposti kurissa kun tietää että kaikki pitää itse kantaa, siksi ostinkin vain aurinkohanskat (suojaa käsiä auringolta) ja vähän lisää ruokaa että selviän vielä pari päivää Helenaan asti. Davella on kaupan nurkassa sänky ja keskellä kauppaa on kamiina, hän siis asuu siellä ympäri vuoden. Kesät hän tekee paljon töitä, talvet laskee ja hiihtää ympäröivillä vuorilla. Bongasin kaupan nurkasta hänen telemark-suksensa, niitä oli kolme paria.
Huikea paikka ja huikea tyyppi! Olin ihan puhki pitkän päivän jäljiltä, joten painuin aikaisin telttaani halkopinon taakse ja nukuin kuin tukki.
Ei uskoisi että tuolta talosta löytyy ihan huikea ostosparatiisi