Pv 14: (TMB) La Flegere - Chamonix 17,2 km, nousua 819 m, laskua 1653 m

Tuolihissin alla olikin oikein hyvä nukkua, ehkä parhaimmat unet tällä reissulla! Ehdin rauhassa juoda aamukahvit ennen kuin Jeffin teltasta alkoi kuulua elonmerkkejä. Tänään olisi viimeinen vaelluspäivä Tour de Mont Blancilla.

Olimme nyt Mont Blancia vastakkaisella puolella Chamonixin laaksoa, joten upeat maisemat vuorelle oli taattu koko päiväksi. Alkuun polku kulkikin korkeurskäyrien mukaisesti rinteessä, kunnes nousi Parsan hissiasemalle ja lähti siitä vielä jyrkemmin ylös Col du Breventille. Tässä kohtaa vastaan tuli luntakin, sitä olikin jonkun verran matkan varrella kun nousimme Breventin huipulle (2525m).

Nälkä kurni mahassa huipulle päästyämme ja Jeff melkein jo sai osansa nälkäkiukustani kun panoraamaravintolan keittiö ei ollutkaan vielä auki, mutta onneksi kulman takana olevasta reiästä seinässä sai panineja ja crepejä. Jeff totesi tässä kohtaa skippaavansa alamäen ja menevänsä gondolihissillä alas. Tämä ei siis johtunut meikäläisen nälkäkiukusta, vaan siitä että hän ei oikein tykkää jyrkistä alamäistä.

Jeff menisi seuraavaksi yöksi hostelliin ja lähtisi aamulla Geneveen, kun taas minä olin menossa suomalaisten kiipeilijöiden ja juoksijoiden kimppakämppään yöksi. Hyvästelimme siis toisemme ja minä jatkoin vielä matkaa harjannetta pitkin kohti Bellechatin vuoristomajaa. Tästä oli loistavat näkymät Mont Blancin jäätiköille, jotka olivat laakson vastakkaisella seinämällä. Harjanteen vierellä leijaili useita varjoliitäjiä, joiden kurvailua oli hauska seurata. Bellechatin majalta alkoi jyrkkä alamäki, joka päättyi suoraan Chamonixin keskustaan. Rinteessä kiemurtelevalla polulla oli tuskaisen kuuma, kunnes alempana pääsin metsän varjoon ja kuumuus helpotti vähän.

Chamonixiin saapuessa huomasin että kengistä toinen irvisti komeasti kärjestä, pohja oli lähdössä irti. Olin liimaillut näitä kenkiä jo useamman kerran, mutta tätä ei kyllä enää liima korjaisi. Onneksi Suomi-kämpästä löytyi paikallisoppaaksi Vesa, joka kärsivällisesti kiersi kanssani kaikki urheiluliikkeet, kunnes viimeisen kaupan alehyllystä löytyi Hokan Tectonit. Hyvät valikoimat oli eri merkkejä tarjolla, mutta en halunnut maksaa kengistä 180 euroa ja Tectonit minulla on kotonakin joten tiedän niiden sopivan minulle. Sain myös pestyä itseni sekä pyykit, kiitos Suomi-jengille majoituksesta!