Päivä 14, 11.10.2019, Pass Camp - Lumbha Sambha (5155m) - Thudam (3555m)

Nukuimme yön oikein mukavasti, teltan lämpötila pysyi nollassa vaikka ulkopuolella oli pakkasta. Maa oli paksussa kuurassa aamulla. Puoli seitsemältä heitimme reput selkään ja lähdimme nousemaan jyrkkää ylämäkeä kohti solaa. Aurinko alkoi onneksi pian lämmittää, saman tien sai vähentää kerroksen vaatetta pois. Hitaasti mutta varmasti lähestyimme 5155 metriä korkeaa solaa täysin pilvettömän taivaan alla. Ylempänä oli lunta, se ei onneksi upottanut vielä, mutta heijasti auringonsäteiden lämmön moninkertaiseksi kun ei ollut minkäänlalaista tuulenvirettä. Solasta oli upeat näköalat itään, josta olimme tulleet; Mt Jannu ja Kanchenjunga kohosivat horisontissa. Lännessä näkyi myös iso lumihuippuinen vuori, joka mielestäni oli Makalu, mutta opas oli eri mieltä ja kävi tästä kiivasta keskustelua Pasangin kanssa. Kiistan lopputulos ei ikinä selvinnyt.

Oppaamme tuntuu unohtavan taukojen pitämisen alamäessä, vaikka mielestäni se on vähintään yhtä tarpeellista kuin ylämäessä. Paahdoimme siis pari tuntia putkeen pelkkää alamäkeä, ennen kuin Sonam tajusi istua hetkeksi. Thudamin kylään oli solasta 1600 metrin alamäki, joka tuntui loputtomalta. Kantajamme Pasang tunsi reitin onneksi hyvin, joten hän osoitteli meitä oikeaan suuntaan. Seurasimme luonnollisesti taas pientä puroa, joka kasvoi koko ajan isommaksi, ylitimme sen monta kertaa kivien yli hyppelemällä.

Tuntia ennen Thudamia olimme ohittamassa pressuista viritettyä asumusta, kun meidän kutsuttiin teelle. Tiibetiläinen pariskunta asui tuossa surkeassa majassa ja touhusi siellä täyttä päätä voita ja muita maitotuotteita omien jakkien maidosta. Makeassa teessäkin oli tuoretta maitoa, ja olipa se vaan hyvää!

Teetuokion jälkeen melkein juoksimme viimeiset kilometrit Thudamiin, jossa meitä odotti ensimmäinen ”homestay”. Pystytimme teltan talon pihaan, istuimme illan sisällä tuvassa jossa savu kirveli silmiä ja ruoka oli erinomaista.