Happi vähenee
Päivät 7-8, 4.-5.10.2019 Ghunsa - Kambachen (4050m) - Lhonak (4780m)
Lepopäivä Ghunsassa teki hyvää, oli energinen olo kun lähdimme kävelemään 10 km matkaa kohti Kambachenia. Polku seuraili edelleen jokea, nousten onneksi aika tasaisesti. Lähdin liikkeelle takki päällä, mutta sen sai ottaa pois heti kun aurinko alkoi paistaa laakson pohjalle. Päivän aikana nousimme puurajan yläpuolelle, polun vierellä kasvoi vyötärönkorkuista pusikkoa, osa puskista oli tyrniä. Täälläkin on ruska, puskien lehdet olivat vaihtaneet väriä keltaiseen ja punaiseen. Vähän ennen Kambachenia näimme myös ensimmäiset jakit ja pilvien välistä bongasimme rivin komeita lumihuippuisia vuoria.
Kambachenin White House oli kiva majatalo, jossa huoneet olivat isoja ja jopa eristettyjä. Olo oli hyvä, vaikka olimmekin nousseet 600 metriä korkeammalle ja majatalon itsekasvatetut perunat maistuivat loistavasti.
Yöllä lämpötila huoneessa laski +5 asteeseen, vieläkään ei ollut tarpeeksi kylmä että makuupussin vetoketjun olisi voinut laittaa kokonaan kiinni. Seuraavassa kylässä ehkä…
Kambachenista polku nousi tasaisesti 700 metriä 10 kilometrin matkalla Lhonakin kylään. Näin korkealla ei ole enää vakituista asutusta, Lhonakissa on kuitenkin kaksi majataloa ja yksi uusi rakenteilla. Saimme kävellä koko päivän auringonpaisteessa, maisemat vain paranivat koko ajan kun lumihuippuiset vuoret kurkistelivat huimaa vauhtia liikkuvien pilvien takaa.
Lhonakissa olimme jo yhden aikaan päivällä, meille jäi siis hyvin aikaa loikoilla Lhonak Guest Housen pihalla olevilla aurinkotuoleilla (kyllä, aurinkotuolit!) ja juoda teetä. Ensimmäinen kerta muuten kun makaan aurinkotuolissa untuvavaatteet päällä.
Lounas ei oikein meinannut maistua, sen verran paljon tuli korkeutta lisää tänään. Mutta eiköhän se tästä kun huilailee ja tankkaa nestettä. Huomenna on tarkoitus käydä tästä Lhonakista käsin Kanchenjungan perusleirissä (pohjoispuolen leiri) ja palata sitten takaisin tähän yöksi.