Day 52: Märkää menoa

Gregg Fork - Bitch Creek trail 44,1 km. Yht: 1543,5 km.

Ketään muita ei sitten ilmestynyt samaan leiriin kanssani. Kansallispuistojen lupasysteemi täällä on kyllä vähän huono, nytkin kaikki leirit Gregg Forkin ja Old Faithfullin välillä olivat varattuja, mutta ketään ei ollut missän. Ihmiset varaavat niitä mutta eivät sitten käytäkään? Glacierissä oli sama juttu.

Aamu oli pilvinen, mutta kun lähdin liikkeelle ei vielä satanut. Sade alkoi kun olin kävellyt vajaan tunnin. Polku seurasi Beckler-jokea ja matkalla oli toinen toistaan upeampia vesiputouksia. Ja kun Yellowstonessa ollaan, myös höyryäviä kuumia lähteitä. Ylitin monia sivujokia, yleensä niissä vesi on kylmää, mutta yksi yllättikin olemalla kylpyveden lämpöistä.

Beckler kasvoi koko ajan ja tiesin että minun pitää ylittää sekin kaksi kertaa. Sateen takia olin vähän huolissani ylityksistä, vesi joissa voi nousta niin nopeasti kun sataa. Lisäksi toinen vaellussauvani hajosi, se vaan ei yhtäkkiä enää pysynyt kasassa. Selvisin ylityksistä kunnialla, joki oli aika leveä mutta vesi ei ollut kovin korkealla, vähän yli polven. Vettä tuli siis taivaalta, sitä oli puroissa, polku oli mutainen ja koska sillä oli ilmeisesti hyvin vähän kulkijoita, märät kasvit olivat kasvaneet sen yli ja kastelivat kaiken mikä ei vielä ollut märkäö. Päivä oli kuitenkin aika lämmin, joten kävelin shortseissa. Mutta kun kävelet tarpeeksi pitkään märissä shortseissa, ne alkavat hiertämään reisiä ja pian iho jo punoitti.

Matkalla oli monta upeaa vesiputousta, kunnes polku vihdoin erkani joesta ja maasto muuttui jyrkkäreunaisesta jokilaaksosta niityiksi ja metsäksi. En nähnyt koko päivänä ketään muita kuin kaksi puistonvartijaa, jotka ratsastivat polulla vastaan. He tarkastivat lupani ja kertoivat belgialaisten olevan alle tunnin edelläni. Sainkin heidät kiinni kun he olivat pysähtyneet lounaalle. Vähän sen jälkeen tulimme Yellowstonen etelärajalle, josta jatkoimme matkaa tietä pitkin. Noin 12 km tiellä toi meidät seuraavan polun alkuun. Bitch Creek Trail johdattaisi meidät kohti Tetonien vuorijonoa ja Grand Tetonin kansallispuistoa. Kävelimme uutta polkua vielä noin tunnin ennen kuin löytyi sopiva leiripaikka. Sade oli onneksi lakannut iltapäivällä ja saimme syödä illallisen rauhassa. Tosin sadevaatteet pysyivät päällä hyttysten takia, niitä oli taas vaikka kuinka paljon.

Höyryäviä kuumia lähteitä

Iris Falls

Polku menee keskeltä tätä, oranssit merkit näkyvät lätäkön toisella puolella