Bitch Creek Trail - Green Lake 36,1 km. Yht: 1579,6.

Aamulla jouduimme vähän etsimään ennen kuin löysimme oikean Bitch Creek Trailin, eilen seuraamamme polku tuntui loppuvan leiripaikkaan. Polkua käyttää ilmeisesti enimmäkseen ratsastajat, se oli nimittäin todella mutainen hevosten jäljiltä ja aika ikävää kävellä.

Vesisade alkoi noin kolmen tunnin kävelyn jälkeen ja jatkui lähes koko päivän. Lounaan ajaksi pystytin taas teltan, ettei tarvitse istua kaatosateessa syömässä. Tällaisina päivinä kuuma kuppi kahvia myös lounaalla on aika ehdoton juttu.

Lounaan jälkeen alkoi kiipeäminen Dead Horse Passiin, nousua tuli noin 800 metriä. Juuri ennen solaa sade lakkasi ja aurinko tuli esiin. Solan päällä mielessä kävi että pitäisi levittää kaikki kamat nyt tähän kuivumaam, mutta jatkoin silti suoraan alamäkeen. Tietenkin kun pääsin alas seuraavalle purolle missä olisi ollut mainio kuivattelupaikka, aurinko oli taas pilvessä.

Olin tullut solasta alas noin 400 metriä, nyt nousisin taas saman verran ylös kohti järviä joiden luona olin ajatellut leiriytyä. En vielä ollut kansallispuiston alueella, vaan Jedediah erämaassa. Kansallispuistossa pitää olla lupa leiriytymiseen ja käyttää karhukanisteria ruoille, siksi ylitän aamulla kansallispuiston rajan ja poistun sieltä taas illalla joten en tarvitse lupaa enkä kanisteria.

Vesisade alkoi uudelleen tuntia ennen järviä, nyt vielä kovempana ja tuulen kanssa. Onneksi ukkonen jyrähti vain muutaman kerran jossain kauempana. Melkein juoksin loppumatkan, polku oli muuttunut puroksi ja pelkäsin että todella kuluneista kengistäni ei olisi kohta enää mitään jäljellä. Onneksi saisin uudet kengät parin päivän päästä.

Sain Krakenin ja Double-D:n kiinni, yhdessä etsimme sopivaa leiripaikkaa pienen järven läheisyydestä. Vettä tuli vielä kaatamalla kun leiripaikka löytyi, joten päätin tehdä ensin illallisen ja pystyttää sitten vasta jo valmiiksi läpimärän teltan. Kauempana horisontissa näkyi lupaava pilven reuna, ehkä sade kohta loppuisi. Olin ihan jäässä kun jalat olivat olleet märät koko päivän, kuuma ruoka onneksi auttoi. Sadekin loppui kun aloin pystyttää telttaa, äkkiä kuivaa vaatetta päälle ja makuupussiin. Leirimme oli noin 2900 metrin korkeudessa ja lämpötila painui yöllä viiteen asteeseen, kosteuden takia se tuntui vielä kylmemmältä. Olin vihdoin lämmennyt makuupussissa ja melkein nukahtanut, kun uusi ukkoskuuro ilmoitteli tulostaan. Väsytti niin etten jaksanut hirveästi siitä välittää, ja eipä sille olisi oikein voinut mitään tehdäkään muuta kuin odottaa että se menee ohi.